Tällaisina sateisina ja harmaina päivinä, kuten tämä, on ajatus lukemisesta houkuttava. Minulla vain sellainen ongelma etten enään osaa lukea. Enkä tarkoita mitään fyysistä rajoitetta kuten silmä ongelmia, luettuani J.R.R. Tolkienin kirjoja kaikki vain tuntuu jotenkin laimealle ja puolittaiselle sellaisen mestari kirjoittajan teosten jälkeen. Nyt taas yritän päästä tuon henkisen muurin läpi ja aloitin Siri Petterisen kirjoittaman Odininlapsi nimisen kirjan joka on Korpinkehät-trilogian ensmäinen osa. Tähän mennessä vaikkutanut oikein hyvältä kirjalta, ja ennen kun palaan jälleen sen pariin ajattelin väsätä nyt muutamia kirja-arvosteluja/esittelyjä.

 

Taru Sormusten Herrasta-trilogia (sekä Hobitti, Silmarillion, Húrinin lasten tarina ym.)

Kirjoittanut J.R.R. Tolkien

Hobitti on kevyehköä luettavaa josta löytää joka lukukerralla uusia näkökantoja, todella ihana kirja 9/10, Taru Sormusten Herrasta, jota moni pitää Tolkienin pääteoksena, on hieman Hobittia raskaampaa luettavaa (ei huonolla tavalla), ja todella otteessaan pitävä tarina, jossa lukija saa kokea todellisen tunteiden kirjon; pelkoa, toivoa ja syvää surua sekä jälleennäkemisen riemua, ystävyyttä ja sodan nostattamaa adrenaliinia 9/10. Silmarillion, jota Tolkien itse pitää pääteoksenaan, on monen mielestä liian raskas, puuduttava sekä tylsä, mutta omasta mielestäni se tarjoaa kiinnostavaa pohjaa Keski-Maalle. Maailman luominen, haltioiden herääminen... kaikki!9/10. Húrinin lasten tarina tarjoaa Silmarillionia kevyemmän tietopommin Keski-Maan historiasta.9/10.

Yhteenveto: J.R.R. Tolkienin kaikki teokset ovat mielestäni todellisia mestariteoksia, joita suosittelen kaikkille luettavaksi. Tolkien on todella päässyt niin lähelle täydellisyyttä kuin vain voi päästä.

 

Twilight

Kirjoittanut Stephenie Meyer

Twilight on sinälään outo kirja sarja; ensimäisellä lukukerralla suorastaan ahmin kaikki kirjat, ja koko sarja oli muutamassa päivässä luettu. Rakastuin Meyerin kirjoirus tyyliin ja etsin muita hänen kirjoittamiaan kirjoja samalla kun aloitin Twilightista uuden kierroksen. Se kierros ei loppunut. Ensimäisellä lukukerralla olisin antanut 9 tai 8 pistettä kymmenestä sillä Meyer on niin vangitsevasti onnistunut kirjoittamaan aiheesta josta en pidä; vamppyyrit ja eritoten rakkaus tarinat (sekä vampyyri-rakkaus tarinat), mutta toisen lukukerran, tai sen yrityksen, jälkeen putoaa pisteet 6/10.

Yhteenveto: suosittelen kaikille rakaus tarinoista pitäville.

 

Belgarionin taru (sekä Mallorean taru)

Kirjoittanut David Eddings

Aluksi en ollenkaan pitänyt tästä kirja-sarjasta, liikaa nimiä ja paikkoja ja suunitelmia, yksinkertaisesti aivan liian sekava. Lisäksi Belgarionin taru on ensimäinen "paksu kirja" jonka olen lukenut ja se vaikutti aivan kauhealta järkäleeltä. Kun luin eteenpäin ja opin paikkojen nimet ja aivoni laajenivat käsittämään jotain suunitelmista huomasinkin todella pitäväni kirjasta! Juurikin Belgarionin tarua lukiessani sain tapani tuijottaa karttaa (mikäli sellainen kirjassa on) ja tarkastella eri paikkojen etäisyyksiä toisiinsa, muistella missä kaikkialla on käyty ja arvailla minne ollaan menossa. 8/10.

Yhteenveto: ihania sarjoja molemmat, suosittelen kaikille vauhdikkaasta fantasiasta ja sodasta pitäville, mutten kovinkaan nuoria kannusta lukemaan kyseisiä kirjoja. En sano mitään ns. "ikä rajaa" vain sen verran kerron että koko tarina ei ole pelkkää taistelua ja seikkailua vaan mukana on myös toisille kiusallisia kohtauksia.

 

Nyt minä laiskana ihmisenä taidankin lopettaa tähän ja palata lukemisen pariin tai sitten lähteä ratsastamaan... Vähän riippuu mistä roikkuu.

-Randur